Viime viikolla ehdin tosiaan käydä huimat kaks päivää koulua kun maanantaina oli Senior Ditch Day (eli luvan kanssa/luvattomasti kaikki seniorit lintsas koulusta) ja tiistaina ja keskiviikkona yritin keräillä kasaan tekemättömiä koulutöitä.
Torstaina olikin aikaisin aamulla lähtö, edessä 12 tuntia Teksasiin! Ajomatka sujui mukavasti, meitä oli siis mun ja Ellan lisäksi Kyle, serkku Mary sekä host-iskä. Ekat parituntia huristeltiin Coloradon läpi etelään kunnes päästiin New Mexicon osavaltioon. Siellä taas jonkun aikaa katseltiin maisemia, ja aika autiota aavikkoa se on. Pari lehmää ja hylättyä pikkukylää siellä täällä, mutta me nähtiinkin vaan yhtä yläkulmaa koko osavaltiosta. Ehdittiin kattoa leffoista Shooter ja Nemoa etsimässä. :D Sitten päästiinkin Teksasiin, mutta maisemat pysyi aikalailla samana, mut mitä etelämmäks päästiin niin sitä vihreemmäks alkoi maisemat muuttua ja tiet leventyä. Kun meilläpäin sanotaan että Amerikassa kaikki on isompaa, niin täällä sanotaan että Teksasissa kaikki on isompaa, ja se on kyllä ihan totta!!
Eka pysähdys Teksasissa oli tietty In'n'Out, parhaat burgerit mitä pikaruokaloista saa, ainakin tällä mantereella! Sen jälkeen ajeltiin Dallasin läpi meijän vuokrakämpälle, joka olikin tosi hulppee paikka! Oli pöytäfutista ja ilmakiekkoo ja leffahuonetta ja musahuonetta ja mikä parasta, uima-allas takapihalla!!! Säätkin oli täydelliset, n. 25 astetta kaikkina päivinä. :)
Perjantaina hengailtiin altaalla kunnes oli aika laittautua ja valmistautua rehearsal dinnerille. Se on siis perheen keskeinen illallinen, jonka sulhasen vanhemmat yleensä järjestää, perinteisesti morsiamen vanhemmat maksaa siis häistä. Siellä oli perheenjäseniä ja sukulaisia joten meidätkin oli kutsuttu, kun ollaan sulhasen serkkuja.
Lauantaina olikin tupa täynnä, makuuhuoneita oli viis ja sen lisäks me nuoremman sukupolven jäsenet nukuttiin kuka missäkin kolossa, laskettiin yhteensä 17 aikuista ja neljä alle 4-vuotiasta!! Lisäks morsiusneidot tuli meidän taloon laittautumaan koska serkku-Catherine, joka laittoi munkin hiukset promiin, laittoi heidän kampaukset ja meikit kuntoon. Meillä oli vielä aikaa hengailla, ja sitten mekin alettiin valmistautua itse häihin. Valokuvat otettiin ennen häitä ja meidätkin haluttiin mukaan, jopa mut! Koko tää suku on ollut tosi ystävällisiä ja mukavia mulle, parempaa host-perhettä/sukua ois ollu hankala löytää. :)
Itse häät pidettiin Dallas Arboretum-nimisessä paikassa eli vähänniinkun kasvitieteellinen puutarha Helsingissä, tosi kaunis paikka ja varmasti saivat kauniita kuviakin! Vieraita oli ehkä vähän alle 150, eli ei niinkään paljoa, varsinkin kun kyseessä oli teksasilaiset häät, mutta tunnelma oli silti tosi hyvä, ja pari oli todella onnellisen näköisiä. :) Ja bändi oli ihan mahtava, tanssittiin koko ilta!!
Sunnuntaina hypättiinkin takas autoon, peräkärry täynnä häälahjoja ja ajeltiin samat tiet takasin, välillä vessassa tai ruokatauolla pysähtyen. Takastulo matkalla meitä oli vaan neljä, kun Kyle jäi Dallasiin serkkujen kanssa hengailemaan, mutta hyvin matka niinkin taittui. Kotiin päästiin illalla kymmenen jälkeen ja oltiin aika poikki matkan jälkeen. :)
Kuvia;
Kokonaisuudessa oli kyllä tosi siisti reissu, ja sainpas kaks uutta osavaltioo lisättyä mun listaan! Harmi vaan kun neljästä päivästä kaks istuttiin autossa mutta roadtripitkin on kivoja. :)
Tänään oli taas karuu paluu arkeen, mutta tälläkin viikolla on onneks vaan kolme normaalia koulupäivää, kun osalla koululaisista on kansalliset ACT-kokeet ja pejantaina on taas opettajien työpäivä. Ollaan suunnittelemassa tyttöjen kanssa yökylää torstai-perjantaiksi kun on Katen vika tennismatsi ja perjantaina vapaa eli mahdollisesti shoppailua! Iltapäivällä lähdetään myös jonnekkin vuorille johonkin retriittiin, ilmeisesti sen leiriporukan kanssa, just sen leirin mihin mä en pääse kun vaihdoin mun lentopäivän. No, saa nähä mitä siitäkin tulee. :) Prom-kuvia en oo vielä saanut, mutta kyllä nekin sieltä ajallaan tulee.
Hulluinta on se, että tänään kavereiden kanssa laskettiin että mä lähden tasan seittämän viikon päästä kotiin!!!!!! Oon niin innoissani ja toisaalta taas tosi surullinen. Täällä kun on luonut elämää näin pitkään, ei sitä ihan helppo oo taakse jättää. Mutta pitää varmistaa että viimeset viikot täällä tulee käytettyä hyvin! :)
Sellasta tällä kertaa, terveisiä kotiin ja ei oo kauaa enää siihen että voin sanoa että kohta nähdään! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti